Tervetuloa, huhtikuu!

Viikonloppu ei tosiaankaan mennyt yhtään niin kuin olin ajatellut... Perjantaina leijuin kaupan kassalle sipsipussin, dippijauheen ja Oatlyn creme fraichen kanssa uskotellen itselleni, että pieni herkku viikonlopun kunniaksi olisi ihan okei. Ei ollut... Lauantaina heräsin turvonneena ja väsyneenä eikä tämä sunnuntaiaamu ollut yhtään sen erilaisempi. Silti eilen suostuin syömään ystävieni kanssa ulkona yllättävän vähärasvaista ruokaa, mutta liikaa silti eikä se riittänyt: suolaisen jälkeen täytyi tietenkin saada makeaa, joten pitihän sitä mennä hakemaan jotain sokerista ja makeaa. Eikä tämäkään riittänyt minun osaltani. Hyvästeltyäni ystäväni hain vielä kaupasta viikonlopun toisen sipsipussin. Mitä.

Minua hävettää, ahistaa, kuvottaa, surettaa, harmittaa, itkettää... Miksi. Miksi pilasin kaiken?!
Tuntuu, että olen taas tipahtanut tähän samaan iänikuiseen kuiluun, jossa teen kaikkea, mitä en haluaisi ja vihaan sitten itseäni. Teen täysin vastoin sitä, minkä tiedän tuovan minulle oikeaa iloa ja onnea. Miksi? Vihaanko itseäni niin paljon? En halua ajatella, että vihaisin, mutta... Onko kuitenkin niin, että en jotenkin vain halua antaa itseni olla onnellinen?

Joka tapauksessa, se tapahtui, mokasin, olen lihava, rasvainen ja ruma, mutta tästä noustaan kyllä! Olen asettanut tarkat tavoitteet tulevalle kuulle, joka onnekkaasti alkaa suoraan huomenna, maanantaina.

Tavoite 1: Ensi viikolla syön maanantaista perjantaihin max 1100 kaloria.
Tavoite 2: Ensi viikon lauantaina painoindeksini on oltava alle 20.
Tavoite 3: Palaan takaisin tanssin pariin ja treenaan kaksi kertaa viikossa enkä missaa enää yhtäkään tuntia!
Tavoite 4: Kahtena kertana viikossa HIIT ja kahtena sali
Tavoite 5: Muiden ihmisten seurassa olen 100% vegaani, koska se onnekkaasti edelleen rajaa vaihtoehtoja todella paljon!

Ja kaikista tärkein tavoite: 1.5. painoindeksini on 18,29 ja olen tuhat kertaa onnellisempi kuin nyt!

Hello April, 

let's bring back the orthorexic in me!